Piti vielä kertoa, etten vieläkään saa kuvia laitettua tukasta. Kamera kyllä löytyi, mutta patterit on siitä loppu! Argh sanon minä. Sain muuten tehtyä meitainkin. Siitäkin pitäs kuvia laittaa. Olipahan homma siinäkin. Katkoin kaksi neulaakin, kun oli niin paksua samettia. Ihan hyvä oli kuitenkin kantaa tuota pientä tiitiäistä, saa nähdä mimmoinen on isomman kans, jolle sen tein alun perin. Tukasta vielä... Ärsyttää kun on nyt takkuuntunut yhdeksi klimpiksi takaa. Tuntuu vielä ettei oo aikaa selvitellä sitä, kun pikku kirppu on päättänyt harjoittaa ääntään koko ajan jos hällä ei oo seuraa ja pääse syliin. Oppis äkkiä ryömimään tai jotain, että viihtys lattialla enemmän. Kotona kun ei viihdy liinassakaan kovin pitkään ainakaan jos erehdyn paikoilleen jämähtämään. Sit on kivaa jos äippä kävelee ees taas jatkuvasti. Huoh...